07.02.2011 Maakuntavierailua ja flunssaa

Edeltävä viikko on kulunut nuorimmaisen flunssan kanssa ja nyt olen itse flunssan kourissa. Tautia tuntuu olevan liikkeellä, kun lauantain maakuntavierailulle ei Ahteen Mattikaan ja Säkkisen Ristokaan päässeet mukaan. Mutta mennäänpäs viikon tapahtumiin:

Maanantaina olin päivällä kuuntelemassa mitä Oulun kauppakamarilla onkaan kansanedustajaehdokkaille kertomista. SDP:n ehdokkaita oli paikan päällä minun lisäkseni 2: Tuija ja Risto. Ihan kaikkeen en kauppakamarin kanssa voi yhtyä ja jotenkin tuntui, että se syvällisempi ajatus heidän viestistään jäi puuttumaan.

Keskiviikon olin nuorimmaisen kanssa kotona, hän kun sairastui maanantain ja tiistain välisenä yönä. Yhden katselmointipalaverin pidin intialaisten kanssa kotoa käsin, mutta se loppuikin sitten pikaisesti, kun nuorimmaisen ei enää jaksanutkaan katsoa videoita 😦 Onneksi kuitenkin saimme miltei kaikki asiat käytyä läpi.

Perjantaina kävimme kolmosen (11v.) kanssa viemässä hakupaperit kansainväliseen kouluun. Pääsykoe pidetään parin viikon päästä. Saapa nähdä miten tytön käy. Kolmonen käy siellä jo nyt 3 kertaa viikossa, 2 kertaa ranskan tunneilla yhden kerran saksan tunnilla. Haasteellista on toki aloittaa opiskelu käyttäen englannin kieltä. Itse uskon, että hän sen pystyy tekemään, pystyihän omaksumaan saksankielenkin ummikosta yksinkertaiselle puhetasolle muutamassa kuukaudessa.

Lauantaina kävin sitten Vihannissa Raahen Seudun demaritapaamisessa. Paikalla oli 3 muutakin kansanedustajaehdokasta: Tyyne, Jamppa ja Jari. Lisäksi 2 paikallista lehteä oli tullut paikalle, mm. Raahen Seutu. En ollut valmistautunut mitenkään paremmin pitämään puheita taikka isompaa esittelyä. Sillä aikaa, kun ensimmäinen ehdokas esitteli itseään tein omalle esittelylleni rungon, muutaman ranskalaisen viivan 🙂 Vihannin jälkeen siirryimme sitten Ylivieskaan, missä oli jokilaaksojen vastaava tapaaminen. Edellisessä tilaisuudessa tehty runko sai toimia lunttilappuna Ylivieskassakin 🙂 Oulussa olisi ollut samaan aikaan Tarja Filatov, mutta ajattelin, että Oulussa näen kuitenkin samat naamat kuin muissakin Oulun tilaisuuksissa. Sen takia katsoin tärkeämmäksi lähteä katsomaan maakuntiin uusia kasvoja ja kuuntelemaan uusi ajatuksia 🙂

Sunnuntai menikin sitten ihan kotihommissa, siivousta, siivousta.

Pohjolantyöhön lähetin taas uuden kirjoituksen koskien lakko-oikeuden rajoittamista. Se löytynee tässä ilmestyttään facebook-sivuiltani. Kalevaan edellisellä viikolla lähetetty kirjoitus ei vielä päässyt julkisuuteen, pitää alkaa kyselemään perään pian. Jos eivät meinaa julkaista, niin lähetän muihin lehtiin. Pohdinnan alle otin uuden valmisteilla olevan EU-direktiivin, joka koskee mm. työaikoja. Siitä olisi tarkoitus kirjailla, kunhan asia on hieman jäsentynyt mielessä 🙂

Advertisement

23.10.2010 Uintikilpailua, yrittäjänaisia, lohisoppaa

Sunnuntai meni uintikilpailureisulla Kemissä. Koko aikaa en uimahallilla jaksanut olla ja kiersinkin hieman kaupunkia. Kemin kirkko on kyllä todella kaunis, yksi Suomen kauneimmista kirkoista.

Maanantaina olin panelistina Oulun yrittäjänaisten tilaisuudessa Osuuspankilla. Kovassa seurassa olin panelistina, kun muut keskustelijat olivat mm. ministeri Suvi Linden ja kansanedustajat Martti Korhonen, Mirja Vehkäperä ja Erkki Pulliainen. Vaikka seura oli korkeatasoista, niin en häviölle jäänyt 🙂 Yksi asia minut erotti noista varsinaisista kansanedustajista: He nimittäin puhuivat paljon, mutta eivät edes asiaan liittyen 🙂 Vaalimainontaa siis.

Keskiviikkona SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola oli Limingantullin Prismalla, siellä siis minäkin jakamassa karamellejä, Liisan luuppeja, omia käyntikortteja, heijastimia ja lapsille tietenkin ilmapalloja 🙂 Tarjolla oli myös lohisoppaa.

Perjantaina kävin itsekkin taas uimassa. Matkassa menin sekaisin, mutta aikaa meni n. 45 minuuttia. Lähinnä uin sellaista rauhallista tahtia tällä kertaan. Toinen olkapää on kipeytynyt ja siten yritinkin uida vain rintaa ja selkää.

Perjantai tuli tieto myös, että meidän Munchenin saitilta lopetataan alani suunnittelutyö kokonaan. Meillä Suomessa jatkuu edelleen, mutta emme kasva. Kasvu suuntautuu Kiinaan ja sinne ollaankin ottamassa noin 80 henkilöä lisää – Meitä Suomessa on vain reilut 20 alan osaajaa NSN:n palveluksessa.

Tämä päivä on kulunut kuusiaidan leikkuussa ja nyt onkin elimistö ihan hyytelönä 🙂

Kaleva kirjoittaa, että kolmesta pohjoisen maakunnasta on hävinnyt reilusti yli 2000 vakanssia, eli enemmän kuin muualta maasta yhteensä. Suurin menettäjä on Lappi, josta on kadonnut yli 1200 valtion työpaikkaa. Tuo vähennys on siis tapahtunut 2000-luvulla. Minusta noita työpaikkoja kuuluisi saada yhtä paljon pohjoiseen takaisin. Hajautettu hallinto pitää elinvoimaa yllä myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Ei luulisi olevan hankaa löytää aloja, joiden hallintoa voidaan hajauttaa muualle Suomeen. Yhteydenpito toisiin virastoihin käy hyvin sujuvasti webex:n ja konferessienpuhelujen kauttaa. Toki se toimintamoodi pitää oppia, mutta meillä NSN:llä etäpalavereita pidetään jatkuvasti ja harvemmin ongelmat nousevat niin isoiksi, että olisi todellista tarvetta tavata face-to-face. Toki hyvä on joskus nähdä kenen kanssa on tekemisissä. On helpompi puhua, kun osaa antaa vastapuolelle kasvot.

Kirjoitan nyt myös Kaleva Pohjoinen Ääni blogiin: http://www.kaleva.fi/pohjoisen-aani/blog/66946

16.10.2010 Kauppahallissa kera Heinäluoman ja Riento 100v.

Torstaina järjestimme Pöllönkankaan koululla ruskon kaatopaikkalaajentamiseen liittyvän tilaisuuden, Paikalla oli Pöyryltä ja Oulun jätehuollosta väkeä sekä asukkaita ympäristöstä. Väkisinkin keskusteluaiheeksi meinasi nousta Punaisenladonkangas. Eikä ihme, sillä kyllä silläkin miten sen käy, on vaikutusta myös Ruskon alueeseen.

Perjantaina oli kiire päivä töissä, ihan samanlainen kuin koko viikko. Paljon pitäisi töitä tehdä, tuntuu vain sille ettei aikaa riitä millään kaikkeen…Pitää vain yksi asia kerrallaan raivata “työpöydältä” pois. Välillä tuntuu sille, että olisi kiva kloonata itsensä 🙂

Lauantaina päivällä olin päivällä kauppahallissa Oulun demarien järjestämässä tilaisuudessa esittäytymässä. Paikalla oli myös eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja kansanedustaja Matti Ahde. Soitosta huolta piti, kukas muukaan kuin Haipolan Pertti 🙂 Väkeä oli paikalla paljon. Vakaa aikomus oli myös mennä Kirkkotorille Akavan tilaisuuteen “Mitä tehdä Pohjois-Suomella”. Olin kuitenkin jo sen verran väsynyt, että totesin parhaaksi lähteä kotiin valmistautumaan seuraavaan tilaisuuteen.

Koskelankylän riento 100v. Paikalle oli saapunut n. 150 juhlavierasta. Juhlapuheita pitivät mm. pj. Lasse Qvist, TUL:n edustaja Jukka Ukkola, kansanedustaja ja “syntyperäinen rientolainen” Martti Korhonen, kansanedustaja ja salibandyliiton pj. Matti Ahde ja tietenkin minä rientolainen jäsen. Juhla oli kiva ja olimmekin paikan päällä koko perheen voimilla. Eliel väsyi kuuntelemaan puheita ja hän päättikin ottaa ruususen (100 v.) unet paikan päällä. Kuorsaus vain kuului 🙂

Vanhemmuuden kulujen jakaminen on aihe josta on pidetty keskustelua yllä ainakin viimeiset pari vuotta. Äidiksi ja isäksi tuleminen rasittaa etenkin naisvaltaisia aloja. Kustannuksia tulee sekä perhevapaista, että sairaanlapsen hoitovapaista. Jos kustannukset jaettaisiin tasan työnantajien kesken tulisi miesvaltaisten alojen työnantajat samaan asemaan naisvaltaisten alojen kanssa. Kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, koska osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten sijaisesta aiheutuvat kustannukset. Vanhempainvapaat tulisikin jakaa mahdollisimman tasaisesti molempien vanhempien kesken. Konkreettinen esitys vanhempainvapaiden tasaisempaan jakoon on 6+6+6 malli, jossa vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen kuuden kuukauden jaksoon. Yksi kuuden kuukauden jakso olisi äidille, yksi toiselle vanhemmalle ja yksi jäisi jaettavaksi vanhempien sopimalla tavalla.

Huomenna aamulla kohti Kemiä ja uintikilpailuja 🙂 En ui itse kilpaa, vaan Ronja 🙂

26.09.2010 Leviltä palattu

Taas on viikkoon mahtunut niin paljon, ettei muista puoliakaan 🙂

Keskiviikkona pidettiin Kuivasjärven koululla tilaisuus, mihin opetustoimi sai tulla esittelemään omia laskelmiaan miten aikoo selvitä tulevaisuudessa alueen lapsista. Opetustoimen laskelmat oli nätisti muotoiltu siten, että alueen pienistä lapsista vain 90 prosenttia menee oman alueen kouluun, lisäksi kasvuennusteet alueelle olivat aikalailla pienet. Myönsivät toki sen, että jossakin vaiheessa lapsia on enemmän kuin mitä alueen kouluihin mahtuu. Säästöt oli tarkoitus tehdä vain seinistä, mutta kyllä totuus vain on se, että ryhmäkoot kasvavat. Minnekähän ne miljoonat, jotka kaupunki on saanut valtiolta ryhmäkokojen pienentämiseen on valuneet? Mieltä lämmitti erityisesti 5-luokkalaiset, jotka olivat oma-alotteisesti tehneet kylttejä ettei koulua saa lopettaa. Tytöt ja pojat esittivät lisäksi oikein hyviä kysymyksiä opetustoimen johdolle.

Perjantaina kävin Oulunsalon markkinoilla. Sää ei kauhean suosiollinen ollut, mutta ilmapiiri sitäkin parempi 🙂 Alueella, kun on lapsia runsaasti, niin ilmapallopussin loppu kului hujauksessa 🙂

Lauantaiaamuna kukonlaulun aikaan lähdettiin kohti Leviä. Levillä oli Pohjolan demaritapaaminen ja paikalle oli tullut myös herr Heinäluoma ja frau Jaakonsaari. Yhdeksi isoksi kysymykseksi nousi mm. nuorisotyöttömyys ja sen hoitaminen. Esille nousi myös jälleen kerran se, että työllistämistukityöt koetaan orjatyönä ja työttömien nöyryyttämisenä, lisäksi oppisopimuskoulutuksia käytetään surutta hyödyksi mm. Talvivaaran kaivoksella. Nuoret tarvitsisivat rahaa ja, jotta heidät saataisiin töihin tai jatko-opiskeluihin – muut työttömät kokevat palkkatukityön orjatyönä… Hmmm …Herää ajatus, että olisiko syytä lopettaa koko yhdistelmätuki ja suunnata kaikki ne varat nuorten työllistymiseen?

Sunnuntaina seurasin JHL:n kokousta. Vaikka olenkin ihan toisen ammattiliiton valtuutettu ja hallituksen varajäsen, niin asiat olivat hyvinkin kyllä tuttuja. Olen varmaan aika hyvin seurannut talouselämää ja kuntapuolen tapahtumia. Kuntapuolen ihmisten tulisi muistaa, että kunta pyörii verorahoilla ja itsesiittoisesti se ei tule pelittämään. Sen takia tärkeää on se, että me tuemme myös työllisyyttä ja autamme uusien työpaikkojen syntymisessä, jotta veropohja pysyy riittävänä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.