Tämän blogin olen aika lailla tyystin unohtanut, kunnes lähdin hakemaan tietoa takaristisiteen repeämän toipumisesta. Jännää, että törmäsin omaan blogiinini.
Päivitetäänpä samalla vasemman polven kuulumiset: Polvi on kohtuullisen hyvä. Kun itkin tuolla joskus uimisen ongelmista, niin tänä päivänä on uiminen ihan normaalia, eikä vastaa polveen yhtään. Erittäin hyvin kykenee vaativampiakin rinteitä (myös Alpeilla) laskettelemaan, mutta se mitä se ei kestä tai ei tykkää, on vääntö. Sohjossa laskemista ei voi ajatellakkaan. Samoin sisäjumppien twistiliikkeet pitävillä kengän pohjilla sattuu. Mutta noin muuten kokonaisuudessaan hyvin menee vasemmalla polvella. Eli se tuosta vasemmasta polvesta.
Se syy sitten, miksi törmäsin tähän omaan blogiini on oikean jalan polvi. Olin maaliskuun puolivälin jälkeen jakamassa vaalimainoksia polkupyörällä ja pyörän eturengas lähti alta pois. Kaaduin oikean polven päälle jäälle ja sattui aivan älyttömästi. Alkuun en päässyt kävelemään ollenkaan, mutta sitten pikku hiljaa jalka alkoi ottamaan allensa. Seuraavana aamuna turvotus ja kipu oli kovaa. Ei puhettakaan, että olisin lähtenyt autolla töihin. Otin tulehduskipulääkettä ja odottelin, että se vaikuttaa. Varasin heti työterveydesä ajan. Sitten varovaisesti kokeilemaan, josko pystyy turvallisesti myös jarrupoljinta painamaan. Lääke vei pahimmat kipupiikit pois ja seuraavat kaksi päivää olinkin sairaslomalla kotona.
Viikon päästä polvi oli edelleen kipeä ja turvonnut, varasin ajan yksityiselle fysiatrille, joka epäili, että kierukassa on jotain ongelmaa ja antoi lähetteen magneettikuvauksiin. Aika magneettikuviin tuli viikon päähän, eli onnettomuudesta oli tapahtunut noin 2 viikkoa. Turvotus polvessa oli aika suurta ja aiheutti tunnottomuuttakin. Magneettikuvien tuloksia kävin siten kuuntelemassa, kun kaksi ja puoli viikkoa tapaturmasta oli kulunut. Takaristiside on rikki. Niveleen laitettiin turvotusta vähentävää lääkettä ja päälle 10 päivän tulehduskipukuuri. Fysiatri käski tekemään kaikkea normaalia ja uusi aika kuukauden päähän.
Entäpä nyt? Aika fysiatrille on viikon päästä. Teenkö jalalla kaikenlaista “normaalia”? No en todellakaan. Se inhoaa töissä olemista ja istumista. Turpoaa päivän aika kivasti. Yöllä turvotus laskee. Se ei tykkää yhtään alamäkeen päin mentäessä ja turpoaa siitä tehokkaasti ja kipeytyy. Jalka pitää vääntää sivuttain, että kipu loppuu. Ylämäet ei tuota ongelmia. Se ei tykkää äkkinäisistä liikkeistä. Tälläkin hetkellä sitä särkee lievästi. En uskalla hyppiä, en voi kyykistellä (sattuu liikaa). En uskalla mennä kokeilemaan laskettelua, vaikka asuntovaunu Rukalla suksiseen ja kausikortteineen edelleenkin odottaisi. Monot varmaan saan jalkaan, mutta tuskien kautta jalasta ulos. Tavalliset (löysähköt) talvikengätkään eivät ilman kipua jalasta pois lähde.
Hmm… olen aloittanut aerobisen kunnon nostamisen uimalla ihan siltä varalta, että takaristiside korjataan, niin ei kunto pääse huonomman liikkumisen aikana romahtamaan. Tämä vamma kestää kyllä uimista: vaparia ja rintauintia, mutta olen välttänyt voimakkaampia potkuja. Luotettavasti ei kyllä varmaan pääse polven väljyyttä ensi viikollakaan testaamaan, sillä se on jatkuvasti turvoksissa. Alkuun harmitti niin vietävästi: ei mäkeen, ei koiran kanssa jäljestyskokeisiin, taukoja pelastukoiraharjoituksiin, ei tuntureilla kulkemista jne…. nyt sitten ollaan ajatuksessa, päivä ja viikko kerrallaan eteenpäin…..tarvittaessa teippiä tueksi….
sarihalonen 